Stabi esittelyssä
Livsgnistans Hunter ”Dali”
synt. 23.7.2007 Ruotsissa
Asumme Evitskogissa maaseudulla. Perheeseemme kuuluu kaksi lasta, kaksi kissaa sekä uutena perheenjäsenenä nyt 7 kk ikäinen Stabyhoun urospentu Dali.
Miten päädyimme rotuun?
Edellinen koiramme oli irlanninsetteri ja olimme olleet noin kolme vuotta ilman koiraa. Kuten lienee tavallista aloittivat lapsemme 9 ja 13 vuotiaat sen kuuluisan jankutuksen: miksei meillä ole koiraa?, kaikilla muillakin on koira ja kyllä me sen hoidamme jne. Aluksi olimme mieheni kanssa ajatusta vastaan, mutta pikkuhiljaa annoimme periksi ja siitä alkoi selvittely millainen koira? Olemme aina pitäneet lintukoirista ja mieheni halusi myös metsästyskaveria sorsanmetsästykseen. Setteriä pidimme kuitenkin lapsille liian vaativana ja isona rotuna. Kävimme paljon rotuja läpi mm. englannin- ja walesinspringelspanielit, bretoni, munsterinseisoja, mutta ihan sitä meidän koiraa ei niistä löytynyt. Tuttavaperheellämme on tolleri ja mietimme paljon myös sitä, kunnes perheen tytär ehdotti meille Stabyhounia. Ihastuimme kaikki samantien ja kun otimme rodusta selvää vaikutti se juuri meidän koiralta.
Kävimme Annen luona Hyvinkäällä tutustumassa rotuun ja ihastuimme lopullisesti. Rotu oli selvä. Petyimme kuitenkin, kun kuulimme, että pentueita oli niin vähän suunnitteilla, ettemme uskaltaneet olla varmoja että saamme pennun.
Pentukuumehan on kova kun se iskee. Niinpä aloimme selvittää pentutilannetta Ruotsissa. Olimme yhteydessä muutamiin kenneleihin ja kasvattajiin siellä. Kesällä olimme lomamatkalla Ruotsissa ja kävimme Livsgnistansin kennelissä tutustumassa. Ihania olivat myös Karinin koirat. Odotus oli jännää ja olimme todella iloisia, että pentuja syntyi viisi urosta ja kolme narttua ja kuulimme, että yksi pennuista tulisi meille. Pitkän välimatkan takia emme käyneet pentuja katsomassa ja sovimme, että Karin valitsee hänen mielestään meille parhaiten sopivan pennun. Olimme kesällä keskustelleet paljon siitä, millaista koiraa haemme ja kahdesta Karinin ehdottamasta pennusta sitten valitsimme Dalin. Onneksi näin nettiaikana sai viikottain nähdä uusia kuvia pennuista ja kuulla miten niillä menee. Syyskuun lopulla kävimme hakemassa Dalin kotiin. Lento ja automatka menivät hyvin.
Millainen Dali on?
Karin kuvaili Dalia sanoin Cool ja on/off. Se pitää kyllä hyvin paikkansa Dali ei pienistä hätkähdä ja on välillä hyvinkin järkevän ja aikuisen tuntuinen. Kotona Dali on leikkisä ja parasta on paini ja leikki lasten kanssa. Varsinkin poikaamme on Dali koko ajan vaatimassa leikkimään ja he ovatkin kehittäneet ihan omat juttunsa. Dali on todella iloinen ja lapsiystävällinen koira ja nauttii lasten seurasta. Jos meillä on lapsivieraita kylässä asettuu Dali lasten keskelle, eikä suostu poistumaan. Dali tykkää myös juosta vapaana metsässä ja siihen onkin hyvät mahdollisuudet, kun metsässä asumme.
Dali on viisas koira ja aika hyvin oppinut perusasiat. Huonoja puolia ei juuri ole tullut vastaan, paitsi ahneus, paljon on Dali onnistunut ruokaa varastamaan, vaikka kuinka tarkkana yritämme olla. Viikon päästä aloitamme pentukurssin ja lapset aloittivat Dalin kanssa nuorisokerhon. Mieheni tarkoitus on kouluttaa Dalista myös metsästyskoira. Tyttäremme on tarkoitus käydä Dalin kanssa näyttelyissä ja molemmat lapset agilityssä ja tokossa. Dali on valloittanut meidät kaikki ja olemme todella iloisia että se kuuluu perheesemme.
Kevätta odotellessa
Perhe Schadvoyn ja Dali